|
Suomenkielellä maailmalla |
|
Finntown News |
|
Susanna Suhonen on suomalainen kirjoittajamme, joka perehdyttää lukijoitamme perinteisiin ja ajankohtaisiin aiheisiin. |
Jääkiekkokaukalossa kolisee kiekko kesälläkin—JYP
Sitä milloin jääkiekko on syntynyt ja missä, ei varmuudella tiedetä. Jääkiekon on esitetty syntyneen jääpallon muunnelmana, tai skotlantilaisten siirtolaisten ryhdyttyä pelaamaan shintyä jäällä, tai Kanadan alkuperäisasukkaiden lacrossen muunnelmana. 1870 -luvulla Montrealissa lajille kehiteltiin uudet ja nykyisinkin voimassa olevat säännöt. (Wikipedia) Pääasiallisesti jääkiekko mielletään talvella harrastettavaksi lajiksi, mutta kun helteet paahtavat hallissa kuuluu kiekon kumahtelua laitaan. Mistä siis on kyse?
Kesän aikana suomalainen ykköslaji huilaa, kun SM–liigan ottelut pärähtävät käyntiin vasta syksyllä 14.9. kello 18.30. Tähän ”huilitaukoon” eivät täyspainotteisesti kuitenkaan osallistu kuin jääkiekon kannattajat, sillä jäällä tehdään töitä myös kesällä. Jääkiekkoilijat harjoittelevat kaksi kertaa päivässä viitenä päivänä viikossa. Harjoittelu ja kunnon ylläpitäminen ovatkin tulevaa ja todella hektistä työrupeamaa ajatellen hyvin tärkeitä. SM –liigan runkosarjassa pelaa neljätoista joukkuetta. SM-liigassa on 29 seitsemän ottelun iltaa. Kaikkiaan runkosarjassa pelataan 392 ottelua. (http://www.sm-liiga.fi) Ennen kesälomaansa Espanjaan perheensä kanssa viettämään lähtevä Jyväskyläläisen jääkiekkoseuran JYP:in markkinointipäällikkö Joni Vesalainen istahti kertomaan jääkiekon ja JYP:in nykytilasta.
”Jääkiekko on Suomessa ehdoton ykköslaji. Sillä on keskiarvoisesti 5000 katsojaa per ottelu”, hän selventää jääkiekon suosiota. Myös se, että taloudellisesti jääkiekon pienin joukkue on suurempi kuin jalkapallossa suurin joukkue kertoo vakuuttavaa kieltään jääkiekon asemasta Suomen niemellä. ”Jyväskylässä on sama tilanne kuin kansallisesti, jääkiekko on lajina vahvoilla jopa A-junnujen pelit ovat kaikista lajeista toiseksi suosituimpia katsojomääriltään”, Vesalainen toteaa. Taloudellisesti ei jääkiekko kuitenkaan ole missään erityisasemassa verrattuna muihin lajeihin –tulosta pitäisi tulla, mutta tällä hetkellä tulosta isolla T:lla tekee vain oululainen jääkiekkojoukkue Kärpät. Kehitettävää siis löytyy jääkiekossakin.
JYP:in omavaraisuus on vahvuusKun Vesalaiselta kysyy kuinka hän kuvailisi JYP:iä joukkueena häneltä löytyy vastaus heti: ”omavarainen, eteenpäin pyrkivä, hyvin valmennettu.” Omavarainen JYP todella, on sillä se on joukkueena hyvin suomalainen ja kaupunkikeskeinen. Jos potentiaalisia tulokkaita löytyy omasta kaupungista heidät otetaan mielellään joukkueeseen.
Jyväskylässä on Vesalaisen mukaan varsin hyvä junioritilanne, sillä Hipposhallissa kasvaa huippukiekkoilijoita hyvää tahtia. Viime kaudella JYP:in A-junnut toivat Jyväskylään kultaisen mitalin. ”Tilanteemme onkin perin loistava tulevaa ajatellen”, Vesalainen kertoo tyytyväisenä. Ja tyytyväinen kannattaakin olla JYP:in houkuttelevuus on kohentunut viime vuosina ja omat junnut jäävät mielellään oman kaupungin kiekkokaukaloon.
Hyvien asioiden lisäksi löytyy JYP:stä joitain heikkouksiakin, joista ei liene pienimpinä talousasiat. ”Taloudelliset resurssit ovat rajalliset”, Vesalainen sanoo mietteliäänä. Tällä hän tarkoittaa sitä, että Jyväskylän pieni tunnelmallinen Hipposhalli ei ole taloudellisen kannattavuuden ihannehalli, sillä hallin yleisökapasiteetti on 4812 kun taas esimerkiksi Jokereilla Hartwall–Areenan luku on 13665 katsojaa ja siltikin saa Jokeritkin pinnistellä eurojen eteen.
Viime vuonna JYP kuitenkin vei ensi kertaa sitten vuoden 1992 taloutensa selvästi plussalle, tässä lienee osa syy siihen miksi lähes koko elämänsä JYP:in parissa touhunnut Vesalainen luottaa edelleen pikkuiseen JYP:iin. Suuren kiitoksen toiminnan tukemiselle Vesalainen osoittaa sponsoreilleen ”Valtra on suurin sponsorimme”.
Jääkiekkoa pelataan sydämellä ei rahalla
Ilman Valtran tapaisia sponsoreita olisi jääkiekolla taloudellisesti ajatellen nykyistä huomattavasti heikompi tilanne Suomessa, kun taas Pohjois-Amerikassa lätkää lyödään maaliin huomattavasti suuremmilla panoksilla. Esimerkiksi summa jolla Teemu Selänne pelasi San Jose Sharkeissa (55milj.) on niin suuri summa, että se riittäisi kahdeksan kalleimman suomalaisen joukkueen pelaajapalkkioihin.
Eikö sitten nuorilla jääkiekkolupauksilla sumene päässä moisten tilipussien edessä? ”On agenttien tehtävä pitää poikien jalat maassa, vaikka toki rahat houkuttelevatkin siirtymään isommille vesille”, Vesalainen kertoo. JYP:stä Pihlman ja Immonen ovat menneet pelaamaan Pohjois-Amerikkaan NHL:ään, mutta Vesalaisen mukaan ainakin tällöin pojat siirtyivät sinne oikeaan aikaan ja realistisin odotuksin. ”Eikä jääkiekkoa pelata hinnalla millä hyvänsä vaan siinä on tärkeintä jatkuvuus ja tasapaino”, Vesalainen sanoo.
Samaa voisi sanoa JYP:istäkin. JYP on imagollisesti pieni, mutta urheilullinen joukkue. Raha ei näyttele toiminnassa pääroolia vaikka puhutaankin suuresta lajista. Jatkuvuutta ollaan kohennettu parantamalla junnutoimintaa. ”JYP on perinteinen urheiluseura”, Vesalainen kiteyttää. Vesalaisen tietää mistä puhuu ja sanojen takana kaikuu selkeästi kunnioitus ja arvostus omaa seuraa kohtaan. Vesalainen itse on ollut jo pikku pojasta jypiläinen, silloin lajina oli jalkapallo.
JYP:in haaveissa on mitalipelit ja ensi kaudella he pyrkivät ainakin kuuden parhaan joukkueen komeaan kaartiin. ”Jatkoa ajatellen olisi hienoa vakiinnuttaa paikkansa 5. – 8. sijoihin ja siirtää toiminta toiselle tasolle”; Vesalainen visioi JYP:in tulevaisuutta ja vaatimattomasti toteaa, että JYP tulee olemaan vuoden 2007 jääkiekon Suomen mestari. Se lienee loogista, kun pelataan mestaruussarjassa.
JYP kotisivut: http://www.jypht.fi/
|
|
Sunday, July 3, 2006 |
|
12/06 |
