Suomenkielellä maailmalla

Finntown News

Susanna Suhonen on suomalainen kirjoittajamme, joka perehdyttää lukijoitamme perinteisiin ja ajankohtaisiin aiheisiin.

Text Box: FINNTOWN

Luovuttamalla voit auttaa -verenluovutus

 

Joulun lähestyessä nousee mieliin auttamisen tunne. Yksi hyvä tapa auttaa lähimmäisiään on verenluovutus. Punainen Risti vastaa Amerikassa lähes puolesta (45%) maassa tapahtuvasta verenluovutuksesta. Amerikan Punainen risti tuottaa 14 000 miljoonaa verituotetta 3 000 sairaalaan vuosittain. Suomessa verta luovutetaan 300 000 pussia. Talven ajan juhlakausi verottaa verivarastoja ja niinpä Punainen Risti kaipaakin kipeästi verenluovuttajia. Amerikassa lähimmän verenluovutuspisteen löytää givelife.org sivustolta. Suomessa veripalvelun sivulta.

 

Voinko minä luovuttaa verta?

”Ihmiset luovuttavat verta, koska haluavat pyyteettömästi auttaa lähimmäisiään”, toteaa Arja  Karasvirta. Verta voi luovuttaa henkilö, joka on terve ja vähintään 18-vuotias (17-vuotias USA). Verenluovuttajan tulee kuitenkin olla alle 59-vuotias.Veren hemoglobiini tulee olla miehillä 135–195 g/l ja naisilla 125–175 g/l. Luovuttajan tulee painaa yli 50 kg.

 

Verenluovutus on tarkka prosessi ja ennen sen toteutusta on hyvä selvittää tietyt esteet verenluovutukselle. Nämä esteet ovat selvästi luoteltuina Suomen veripalvelun sekä amerikkalaisen Give Life:n sivuilla. Selkeimmät esteet verenluovutukselle ovat sairaudet, raskaus ja seksuaalisesta käyttäytymisestä johtuvat seikat. Esimerkiksi seksipartneri ei saa olla vaihtunut viimeiseen kolmeen kuukauteen. Tiukat määräykset johtuvat pelkästään siitä, että veren laadusta halutaan olla täysin varmoja.

 

Verenluovutusprosessi on käytännössä helppo ja lähes kivuton. ”Verenluovutus on subjektiivinen kokemus, joten siihen, onko kokemus kivulias tai ei, ei ole suoraa vastausta. Minun mielestä se ei satu, eikä sen tule sattua”, sanoo Arja Karasvirta veripalvelusta. Aikaa itse veripussin täyttämiseen menee viidestä kymmeneen minuuttia. Ennen jokaista luovutusta verenluovuttaja täyttää terveydentilakyselyn, jonka avulla arvioidaan sen hetkinen luovutuskelpoisuus. Kun veripussi on täytetty ja luovuttaja on valmis, hänelle tarjotaan kevyttä naposteltavaa. Prosessi on samanlainen Suomessa ja Amerikassa. ”Verenluovuttaminen ei maksa mitään eikä siitä myöskään makseta palkkiota”. ” Suomessa veripalvelulaki sanoo, että verenluovuttaminen tulee perustua vapaaehtoisuuteen ja maksuttomuuteen, ja tällä on iso rooli verivalmisteiden turvallisuudessa. Suomalainen, keskitetty organisaatio (kerää, testaa ja valmistaa veren) on uniikki järjestelmä maailmassa”, Arja Karasvirta selventää.

 

Elintärkeä veri

Aikuisen ihmisen suonissa virtaa viitisen litraa verta ylläpitäen elintoimintojamme ja hoitaen useita  elintärkeitä tehtävien elimistössämme kuten hapen kuljettamista. Noin puolet verestä muodostuu punasoluista ja puolet kellertävästä verinesteestä eli plasmasta, pieni osa verestä on verihiutaleita ja valkosoluja. Terveen ihmisen luovuttaessa verta tai muutoin menettäessään verta, veri uudistuu luuytimessä.

 

Veri jaetaan eri veriryhmiin. Omaa verityyppiään ei tarvitse tietää, kun menee luovuttamaan verta. Ennen luovutusta verityyppi selvitetään pienellä verikokeella.

 

Verityypin tietäminen on tärkeää silloin, kun ihminen saa verta. Toisaalta silloin, kun potilaalle on pakko antaa verta ja henkilön verityyppiä ei tiedetä annetaan aina ensin O- verta. Se käy kaikille.

 

Suomessa yleisin veriryhmä on A+ (38%), B+ (15%), O+ (27%) ja AB+(7%). Rh- verityypit ovat huomattavasti positiivisia harvinaisempia A- (6%), B- (2%), O- (4%), AB- (1%).

 

 

Amerikassa verityypit jakautuvat väestöryhmittäin seuraavalla tavalla:

 

             Verityyppi     Valkoiset        Mustat         Latinot       Aasialaiset

O +           37%                    47%        53%                   39%

O -            8%                      4%        4%                     1%

A +           33%                    24%       29%                  27%

A -            7%                      2%          2%                     0.5%

B +           9%                      18%        9%                    25%

B -            2%                      1%        1%                     0.4%

AB +        3%                      4%          2%                     7%

AB -         1%                      0.3%      0.2%                  0.1%

 

Miksi verta tulee luovuttaa?

 

Luovutettua verta hyödynnetään moniin eri käyttötarkoituksiin. Toisin kuin usein ajatellaan, ei verta  käytetä milloinkaan sellaisenaan, vaan se jatkokäsitellään. Tämä mahdollistaa sen, että luovutetusta verestä hyötyy mahdollisimman moni. Koska tiettyjen veren osien käyttöön ottaminen täytyy tehdä tiettyyn aikaan mennessä, läheltä tulevasta verestä tehdään eri valmisteita kuin kaukaa tulevasta.

 

Veri jaetaan punasoluiksi, verihiutaleiksi ja plasmaksi. Potilas saa vain sitä veren osaa, jota hän tarvitsee. Punasoluja tarvitsevat leikkauspotilaat, synnyttäneet äidit, jotka ovat menettäneet synnytyksen aikana paljon verta, myös onnettomuuksien uhrit ja anemiasta kärsivät saavat punasoluja.

 

Leukemiaa sairastavat saavat suurimman osan verihiutaleista, mutta myös onnettomuuksien uhrit saavat suurten verenvuotojen vuoksi joskus verihiutaleita. Plasmasta tehdään lääkkeitä. Plasmaa saavat myös onnettomuuksien uhrit sekä maksa- ja verivuototauti potilaat. Keskoslapset tarvitsevat myös kipeästi verta vahvistuakseen ja aloittaakseen toimintakykyisen elämän. On sanomattakin selvää, että verta tarvitaan hyvin paljon ja verta tarvitsee moni henkilö. Luovuttamalla verta luovuttaja pelastaa ihmishenkiä.

 

 

Lähteet: givelife.org

              Veripalvelu

Kuvat: Veripalvelu/ Lehdistökuvat

 

 

Saturday, December 9, 2006

22/06

Preview picturePreview picturePreview picture