Suomenkielellä maailmalla

Finntown News

Susanna Suhonen on suomalainen kirjoittajamme, joka perehdyttää lukijoitamme perinteisiin ja ajankohtaisiin aiheisiin.

Text Box: FINNTOWN

Suolan parantava voima

 

”Suolaa, suolaa enemmän suolaa” Tällä takavuosina tutuksi tulleella iloisella lausahduksella on ollut viime vuosina hivenen negatiivinen kalskahdus. Suolan vaaroista puhutaan paljon ja lähes jokainen ne varmasti ainakin jollakin asteella tietää. Suolan positiivisista vaikutuksista kuulemme huomattavasti vähemmän. Ehkä jopa niin vähän, että harva meistä edes tietää niitä olevan, siis ruuan maun parantamisen lisäksi.

 

Kaivoksista hoitoloihin

 

Historiassa suolan parantava voima tunnetaan pitkälle menneisyyteen. Merisuolalla on hoidettu avohaavoja, munkit ovat pesseet sairaita suolaliuoksella ja Kuolleen meren ihoa hoitava vaikutus on kaikille tuttu jo ala-asteen oppikirjoista. Pääosin suolalla hoidettiin ihosairauksia, mutta myös hengityselinsairauksia hoidettiin suolapölyä huoneilmasta hengittämällä. 1800-luvun puolessa välin keskieurooppalaiset tutkijat huomasivat mielenkiintoisen seikan. Suolakaivoksissa työskentelevät henkilöt eivät juurikaan sairastelleet hengitystiesairauksia tai kärsineet astmasta.

 

Sama ilmiö huomattiin Toisen Maailman Sodan aikaan Saksassa, jossa pommisuojat olivat vanhoja suolakaivoksia. Näitä suolahoitoluolia/kaivoksia on olemassa Keski-Euroopassa vieläkin. Pikku hiljaa suolan parantava voima siirrettiin varsinaisiin suolahuoneisiin, joissa hoidettiin muun muassa astmaatikkoja.

 

Haastattelemani suolahuoneasiantuntija Sari Vesterinen Muuramen Suolahuoneelta kertoo, että Euroopassa on tiettävästi yli 600 suolahuoneyksikköä. Joissakin Euroopan maissa suolahuonehoito on osa yhteiskunnan tukemaa terveydenhoitojärjestelmää. Suomessa ensimmäiset suolahuoneet rakennettiin Hopeaniemen kuntoutumiskeskus-kylpylän (Nummela) ja Lappeenrannan Kylpylaitoksen (Lappeenranta) yhteyteen vuonna 2003. Tällä hetkellä Suomessa on yli 20 toimivaa suolahuonetta ja määrä lisääntynee koko ajan. Hoitomuoto on tällä hetkellä vielä aika tuntematon Suomessa mutta asiasta kiinnostuneet ovat käyneet ottamassa hoitoja Viron hoitoloissa. Suolahuoneiden määrän lisääntyessä, tietoisuus hoitomuodosta lisääntyy ja uskon ihmisten kiinnostuvan suolahuonehoidosta sen vaikuttavuuden ja luonnonmukaisuuden takia.

Suolahuonehoidolla on pitkät perinteet ja runsaasti kokemusperäistä tietoa hoidon vaikuttavuudesta, mutta lääketieteellisen tutkimuksen kriiterien täyttäviä tutkimuksia on niukasta.   Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristö- instituutti Lappeenrannassa tutkii parhaillaan suolahuonehoidon vaikutuksia astmaatikoilla. Viisivuotinen tutkimus on aloitettu vuonna 2003 ja tutkimuksesta julkaistut ensimmäiset väliraportit sekä tutkimuksen tulokset ovat olleet erittäin rohkaisevia. Koska astma ja allergia ovat kansanterveydellisesti ja kansantaloudellisesti merkittäviä asioita, myös yhteiskunta on kiinnostunut tutkimuksesta. Lappeenrannan tutkimusta ovat rahoittaneet Raha-automaattiyhdistys, Kansaneläkelaitos, Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri ja Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutti.

 

Hengitysilmaympäristö on tärkein

Itse suolaseinät eivät ole ’se’ hoitava juttu suolahoidoissa, vaan suolaa leviää huoneilmaan erillisen laitteen avustuksella mikroskooppisena pölynä. Suolahuoneesta hoitavan tekee sen negatiivinen ionisaatio, jolla on hengitystä helpottava vaikutus. Keskeinen hoitotekijä on siis hengitysilmaympäristö, joka on kyllästetty kuivalla NaCl pölyllä, jonka konsentraatio on 4-100 mg/m3, hiukkasten suuruus 2-4 mkm.

 

Hoidon päätyttyä poistoilmaimuri vaihtaa huoneen sisäilman ja poistaa samalla hengityksestä kertynee hiilidioksidin. ”Suolahuone on vuorattu katosta lattiaan vuorisuolalla. Suolahuoneen katossa ja seinissä on noin 20-30 mm:n kerros suolaa. Seiniin suola on kiinnitetty rappausmenetelmällä, jossa kiinnitysaineena toimii natriumsilikaatti. Lattialla olevan irtonaisen suolakerroksen paksuus on noin 50 mm. Lisäksi hoidon aikana huoneeseen sumutetaan suolageneraattorilla erittäin hienojakoista lääkesuolaa. Useimmiten suolahuoneessa on normaali huonelämpötila”, kertoo Sari Vesterinen Muuramen Suolahuoneesta

 

Hoidettava henkilö saa nauttia hoitohetkestään usein lepotuolissa rentouttavan musiikin syleilyssä.

 

Jotta hoidosta saataisiin mahdollisimman tehokas laitetaan asiakkaalle päälle liivit, joiden vaikutuksesta keuhkojen soluhengitys ja aineenvaihdunta paranee. (pulsoiva magneettikenttä) Asiakkaalle tarjotaan myös aktiivihappivettä.

 

Suolapöly hengitettynä:

vähentää tulehduksia

irrottaa limaa,

ohentaa paksuuntuneita limakalvoja (vähentää tukkoisuutta)

Suolapöly iholla:

kosteuttaa ja sitoo ihon kosteuden,

parantaa ihon kimmoisuutta,

desinfioi.

 

Suolahuonehoidossa elimistöön kulkeutuvan suolan määrä on niin vähäinen, ettei se yleensä aiheuta ylimääräistä turvotusta tai verenpaineen nousua!

 

Sari Vesterisen mukaan suolahoito sopii kaikenikäisille ihmisille, myös pienille lapsille. Suolahuonehoitoihin hakeutuvat kärsivät usein astmasta, kroonisesta keuhko-, poskiontelo- tms. hengitystieinfektiosta tai kroonisesta nuhasta.  Myös akne, atooppinen ihottuma ja psoriasis ovat sairauksia ,jolloin hakeudutaan suolahoitoon. Hoitoa ei suositella munuaispotilaille, eikä varauksetta myöskään verenpainepotilaille, koska se saattaa nostaa verenpainetta. ”Muutoin varsinaisia esteitä suolahuonehoidolle ei ole. Kuitenkin vakavien sairauksien yhteydessä suolahuonehoidosta on aina neuvoteltava hoitavan lääkärin kanssa, jotta lääkäri tietää potilaan kokonaistilanteen ja käytetyt hoitomuodot sekä voi  tapauskohtaisesti arvioida, onko suolahuonehoidolle esteitä”, Sari Vesterinen neuvoo.

 

Lääkärin määräämiä lääkityksiä ei saa myöskään lopettaa omin luvin. ”Suolahuonehoito toimii luonnonmukaisena tukihoitomuotona. Parhaimmillaan lääkitystä voidaan vähentää ja ihmisten elämänlaatu paranee. Ihmisiä huolettaa pitkään käytettynä suuret lääkemäärät. Samoin vanhemmat ovat huolissaan lasten käyttämistä lääkemääristä”, toteaa Sari Vesterinen

 

Hoitokerta suolahuoneessa maksaa Suomessa 15 – 20 euroa. Sarjahoidot ja esimerkiksi eri ryhmille on alennuksia. Sari Vesterinen sanoo parhaan hyödyn toteutuvan kun hoitoa otetaan sarjana mahdollisimman tiuhassa tahdissa (5-20 kertaa). Sarjan pituuteen vaikuttaa luonnollisesti oire/sairaus, johon hoitoa otetaan. Aikuisilla yksi hoitokerta kestää 40 minuuttia ja lapsilla 20 minuuttia.

 

Vesterisen oma kiinnostus suolahuoneita kohtaan syntyi siitä, kun perheen pojalla todettiin astman pahenemisvaihe syksyllä 2005. Allergia- ja astmalehdessä oli samoihin aikoihin artikkeli suolahuoneista ja Muuramen suolahuone sai alkusysäyksensä. Muuramen Suolahuone avattiin elokuussa 2006. Sari Vesterinen kertookin, että on ollut hieno tarjota ihmisille luonnonmukaista tukimuotoa ja nähdä miten he ovat saaneet apua hoidosta.

 

(Amerikassa suolahuoneita löytyy lähinnä kylpylöistä ja Spa-hoitoloista.)

 

Lähteet: http://www.muuramensuolahuone.fi/

Kuvat: http://www.suolahoitolat.fi/ ja http://www.suolahuone.fi

 

 

Tuesday, March 13, 2007

4/07